Onnea kaikille iseille! (Heitä varmaan onkin huima määrä blogini lukijoissa) Sekä tietysti ihanaa isänpäivää kaikille muillekin, muistakaa viettää laatuaikaa omien isienne ja muiden läheistenne kanssa!
Kuten äitienpäivänäkin, esittelen teille tällä kertaa isälleni askartelemani kortin, jossa taas "vaihteeksi" kokeilin korttien tekemistä ompelutekniikalla - nyt vuorossa oli metsäinen maisema:
Tätä korttia tehdessä huomasin, että kolme kartonkia on kyllä ehdoton maksimi ompelukoneelle - se alkoi jo pitää melko huolestuttavaa ääntä, mutta selvisi urakastaan kuitenkin :)
Loppukevennyksenä voisin vielä kertoa äitini ensimmäisestä painajaisesta häihimme liittyen: Oli hääpäivä, ja äiti oli mennyt tarkistamaan juhlapaikkaa, jossa pöydissä olevat keltaiset kukat (niin mitkä?) olivat aivan mädäntyneet - äitini manasi mielessään isotätiäni, joka kukat oli hankkinut, ja lähti kotikuntamme Elannosta (siis mistä?) hommaamaan uusia. Siellä ei sellaisia ollut, joten hän suuntasi torille. Tässä vaiheessa minä olin kuulemma jo aivan raivona, että taas se äiti säätää omiaan (tämä kuulostaa jo realistiselta :D) ja sulho vain ihmetteli menoa kirkon rappusilla.
Että sellaista - nyt, kun olen itse lakannut näkemästä hääpainajaisia (kiitän tästä hyvin nukuttuja öitä, ja niistä taas koiran aikaansaamaa väsymystä), ne ovat näköjään siirtyneet muiden nähtäviksi. Onko kukaan muu tartuttanut hääpainajaisia läheisiinsä?